




Sadut ja elokuvat pyrkivät usein yksinkertaistuksiin: pahat ovat pahoja
ja hyvät viattomia aina ja iankaikkisesti. Jyrkkien kontrastien sijaan
minua kiinnostavat välitilat, pyhimyksen pimeät puolet ja paholaisen
valoisat. Onko maskuliininen aina metsästäjä ja feminiininen
riistaa, onko susi aina hirviö ja Punahilkka vaaraton pikkutyttö?