Sadut ja elokuvat pyrkivät usein yksinkertaistuksiin: pahat ovat pahoja ja hyvät viattomia aina ja iankaikkisesti. Jyrkkien kontrastien sijaan minua kiinnostavat välitilat, pyhimyksen pimeät puolet ja paholaisen valoisat. Onko maskuliininen aina metsästäjä ja feminiininen riistaa, onko susi aina hirviö ja Punahilkka vaaraton pikkutyttö?